Tanssi

Valokuvatorstain 315. haaste on Tanssi.

Viime kesänä talossa oli pihajuhlat, siellä tanssittiin :)

Runotorstaissa oli sama aihe. (En ole juuri kirjoitellut runoja, mutta kokeilin nyt tätäkin…)

TANSSI

Ei se ole niin helppo tanssia,
vaatii uskallusta heittäytyä tanssin pyörteeseen
iloita ja nauraa kuin pieni lapsi
riisua naamio ja antaa mennä
uskaltaa epäonnistua
tanssia vain koska tanssituttaa

Minua joku vieras pyysi tanssimaan,
kauhistutti
melkein kuin olisi pitänyt kiivetä Mount Everestille
harmitti,
mitä oikein pelkäsin
mitä minulle oli tapahtunut,
kun en enää tanssiakaan halunnut ja osannut

Jonakin päivänä vielä tanssin
uskallan heittäytyä tanssin pyörteeseen,
olla välittämättä ja ajattelematta mitään,
pyöriä vain kuin pieni lapsi

Inspiroitumista

Valokuvatorstain 312. haasteessa oli inspiraationa valokuva, jossa oli paljon värikkäitä palloja.

Vaikka olisi ollut hauska keskittyä moninaisiin väreihin, keskityin sen sijaan moninaisiin palloihin ja otin kuvan 70-luvulla rakennetun hissimme katosta, jossa on aika hauska kuvio. Hissiteema jatkui siis edelleen :)

Aika

Valokuvaustorstain 311. haasteena oli Aika.

Tällä viikolla kuvailin katunäkymiä Lahden torilla bussia odottaessa. Huomioni kiinnittyi vanhaan tummapukuiseen naiseen, joka käveli rollaattorin kanssa ylös kirkonmäkeä. Hän käveli hitaasti varjon puolella, ihmisiä kiirehti ohitse. Jotenkin siitä hitaasti kävelevästä ihmishahmosta ja kontrastista muuhun ympäröivään maailmaan välittyi aika, en nyt vain tiedä välittyykö se itse otetusta kuvasta ollenkaan.

En nyt ehtinyt muutakaan kuvata, joten laitan tämän kuvan haasteeseen. Visioin kyllä miten olisin voinut aikaa muuten kuvata, vanhoja kuvia kun en halunnut käyttää. Olisin varmaan kuvannut odotustilan, niissä aika oikein kiteytyy.

Talven taidetta

Valokuvaustorstain 310. haasteena oli TALVEN TAIDETTA.

Aivan mahtavia aurinkoisia päiviä on ollut ja talvi aivan kauneimmillaan ja taianomaisimmillaan, harmi vaan kun viikolla on ollut niin paljon kaikkea, että ei oikein ole ollut mahdollisuutta viikolla mennä päivisin varta vasten valokuvaamaan. Viime viikonloppuna kävin koirien kanssa kävelyllä ja otin samalla muutamia kuvia. Koirat joutui tosin välillä sitomaan puuhun, muuten heinäkuvienkaan ottamisesta ei olisi tullut mitään.

Sydäntalvea

Valokuvaustorstain 309. haasteena oli Sydäntalvi.

Ei siihen tarvita kuin pakkasta, niin sydäntalven ihme on taas totta. Haasteen alussa oli vielä lämpöasteita ja maisema myöhäissyksyisen ruskea, mutta sitten muutamassa päivässä tuli talvi. Luntakin on ilmestynyt maahan.

Nämä kuvat otin tänään, aurinkokin paistoi. Naakat värjöttelivät puussa nätisti pareittain. Kävi sääliksi niitä, iltapäivällä ostin lisää ruokaa takapihan linnuille.

Uuden tieltä purettu

Ennen joulua kävin jouluostoksilla Lahden seurakuntayhtymän Missiokaupassa. Siellä oli kaikenlaista kivaa lahjatavaraa tarjolla, voin vain suositella lahjaostosten tekemiseen. Niin ja myöskin itsekudottuja villasukkia oli myytävänä joka koossa, lapsille, miehille, naisille ja muitakin käsitöitä

Siellä oli myös muutamia postikortteja Lahden kirkonmäellä sijainneesta vanhasta puukirkosta, joka purettiin ja jonka tilalle rakennettiin Alvar Aallon ristinkirkko. Voi miten kaunis se oli talvimaisemassakin.

Kun etsin taas vähän lisää tietoa tästä vanhasta kirkosta, niin sain tietää, että kirkon muistolle on geokätkö ja samalta sivulta löytyy muutakin tietoa vanhasta kirkosta ja sen aikaisesta vimmasta purkaa vanhoja rakennuksia. Näin sivulla kerrotaan:

Lahden puukirkon hävittäminen on verta vuotava avohaava monen lahtelaisen sielussa. Monet lahtelaiset olivat päässeet vanhassa puukirkossa ripille, menneet naimisiin, ja siellä oli siunattu hautaan omaisia. Kirkko on rakennus, joka pursuaa merkityksiä ja ihmisten muistoja. Se oli puuseppien rakentama, puuseppäteollisuuden kaupungissa. Sen olivat Lahden kauppalan asukkaat rakentaneet talkoin ja keräyksin ensimmäiseksi kirkokseen. Kirkon purkua vastustettiin kansanliikkeellä, mutta siitä ei ollut apua. Eräänä kevätaamuna vuonna 1977 lahtelaisia saapui katsomaan kirkon purkua. Traktori sai taistella kaksi tuntia, ennen kuin seinä oli nurin. Kirkko oli jykevä ja terve, erityisen hyväkuntoisia olivat lehterit. Jotain kuitenkin säästyi: vanhan puukirkon risti löytyy nykyisen kirkon seinustalta, lasimaalaukset, alttaritaulu ja lamput ovat Renkomäen seurakuntakodissa. Urkupillejä, ovenkahvoja ja muuta pikkuirtaimistoa löytyy monista lahtelaisista kodeista.

Kuulemma radiomastotkin haluttiin silloin purkaa. Vaikka ovat Lahden maamerkki. No onneksi edes radiomastot sai jäädä.

Lasilinnut turinoi keskenään

Ensin niitä oli yksi. Nyt niitä on jo viisi. En ole koskaan keräillyt mitään yhtä tiettyä juttua, mutta näitä olen ostanut, kun on tullut kirppareilla vastaan. En tiedä mistä nämä kanaset ovat alunperin peräisin, olisi kiva tietää, lapsuudenkodissani oli yksi tällainen ja siksi näitä olen ostellutkin. Keräilen näitä jatkossakin, sillä edellytyksellä, että tulevat tipoittain vastaan. Jos jostain löytyisi yhtäkkiä sata tällaista, niin sitten varmaan menisi motivaatio keräilyyn.