Näytetään tekstit, joissa on tunniste Musiikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Musiikki. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Sunnuntaimusiikkia
Tätä Lamb-yhtyettä (jo hajonnutta) olen kuunnellut tänään. Etenkin tuosta Angel Gabriel-kappaleesta pidän kovasti.
torstai 5. elokuuta 2010
Nostalgiointia levyhyllystä
Tänään olen ollut aika energinen, muutimme pojan huoneen järjestystä ja siirsimme eteisestä Ikean valkoisen Expedit-hyllyn pojan huoneeseen ja pojan huoneesta Ikean valkoisen leveän ja kapean Billy-hyllyn eteiseen. Järjestely toimii paremmin, Expedit on kaikin tavoin hankala hylly sekalaisen tavaran säilömiseen, mutta pojan huoneessa hylly toimii, ylälokeroihin saa Lego-rakennelmat hyvin esille ja alalokeroihin mahtuu kirjat, Akun Ankan taskukirjat ja sellaiset.
Samalla tulin järjestäneeksi eteisen hyllyyn vinyylilevykokoelmani (niille ei vain tunnu löytyvän paikkaa), joita en ole kuunnellut vuosikausiin (levysoitinkin hajosi lähes 10 vuotta sitten) aika monet levyt olen myynyt kirppareilla, mutta olen säästänyt ne levyt, joita aikoinaan kuuntelin paljon ja jotka merkitsivät minulle paljon, ajattelin nyt tännekin postata aina välillä niitä kappaleita, jotka herättävät eniten nostalgisia tunteita.
R.E.M-yhtye (tai etenkin Michael Stipe ja hänen sanoituksensa) merkitsivät minulle vuosien ajan todella paljon, löysin yhtyeen vuonna 1987, kun ostin Fables of the Reconstruction-levyn ja ihastuin siihen ja sen jälkeen hankin muutkin levyt ja uudet sitä mukaa kun ne ilmestyivät. Näin yhtyeen Provinssirockissakin vuonna 1989, vain kourallinen väkeä oli katsomassa, maailmanmaine odotti vasta tuloaan. Ostelin yhtyeen levyjä aina 2000-luvun alkuun asti, mutta sitten petyin kun Michael Stipe yhä enemmän radikalisoitu vasemmalle ja hänen näkemyksensä olivat aivan vastakkaisia kun omani, oli vaikea olla enää niin innostunut yhtyeestä, joka edusti aivan erilaista maailmankatsomusta. Yksi päivä luin kuitenkin jostain, että Michael Stipen vanhemmat ovat uskovia kristittyjä.
Tämä kappale on yksi niistä suosikeistani Fables of the Reconstruction-levyltä. Paljon parempia levyjä tekivät tämän levyn jälkeen, mutta minulle tämä levy oli merkityksellinen, koska se oli ensimmäinen kosketus R.E.Min musiikkiin.
Samalla tulin järjestäneeksi eteisen hyllyyn vinyylilevykokoelmani (niille ei vain tunnu löytyvän paikkaa), joita en ole kuunnellut vuosikausiin (levysoitinkin hajosi lähes 10 vuotta sitten) aika monet levyt olen myynyt kirppareilla, mutta olen säästänyt ne levyt, joita aikoinaan kuuntelin paljon ja jotka merkitsivät minulle paljon, ajattelin nyt tännekin postata aina välillä niitä kappaleita, jotka herättävät eniten nostalgisia tunteita.
R.E.M-yhtye (tai etenkin Michael Stipe ja hänen sanoituksensa) merkitsivät minulle vuosien ajan todella paljon, löysin yhtyeen vuonna 1987, kun ostin Fables of the Reconstruction-levyn ja ihastuin siihen ja sen jälkeen hankin muutkin levyt ja uudet sitä mukaa kun ne ilmestyivät. Näin yhtyeen Provinssirockissakin vuonna 1989, vain kourallinen väkeä oli katsomassa, maailmanmaine odotti vasta tuloaan. Ostelin yhtyeen levyjä aina 2000-luvun alkuun asti, mutta sitten petyin kun Michael Stipe yhä enemmän radikalisoitu vasemmalle ja hänen näkemyksensä olivat aivan vastakkaisia kun omani, oli vaikea olla enää niin innostunut yhtyeestä, joka edusti aivan erilaista maailmankatsomusta. Yksi päivä luin kuitenkin jostain, että Michael Stipen vanhemmat ovat uskovia kristittyjä.
Tämä kappale on yksi niistä suosikeistani Fables of the Reconstruction-levyltä. Paljon parempia levyjä tekivät tämän levyn jälkeen, mutta minulle tämä levy oli merkityksellinen, koska se oli ensimmäinen kosketus R.E.Min musiikkiin.
perjantai 19. helmikuuta 2010
Love
http://www.youtube.com/watch?v=Yi52HjJbwVQ&feature=fvst
This U2s song and video has given so much joy and hope for me recently, I just listen it time after time, I love it, it's amazing, it's magnificent...
perjantai 27. marraskuuta 2009
Elämän kauneus ja rikkaus/Beauty of Life
kiteytyy tässä kohtauksessa niin hyvin.
My favourite scene in this movie.
perjantai 11. syyskuuta 2009
One
Johnny Cashin kuolemasta tulee huomenna kuluneeksi 6 vuotta. Löysin Cashin musiikin oikeastaan vasta vuosi sitten. Pidän kovasti American recordings-sarjasta. Cashin U2n One-versio on vaikuttavaa kuultavaa. Juuri tätä musiikkia haluan kuulla tänään.
Walk the line-elokuva on pitänyt katsoa jo kauan sitten, jos lähiaikoina saisi sen vaikka vuokrattua tai jotain.
lauantai 8. elokuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)