Tänä jouluna soi

Yleensä olen kuunnellut joulun aikoihin paljon joululauluja, nyt jostain syystä kaikki perinteiset "Kun joulu on"-tyyppiset tökkivät samankaltaisuudessaan (tai siis lähinnä niiden esitykset, ei suinkaan itse laulut. Jotenkin vaan liian samankaltaisiksi on sovitettu klassiset joululaulut, aina samanlainen korkealta laulava naisääni tai tenorimiesääni laulamassa ja mitään tonttu/joulupukkilauluja tai Juicen sikoja taas en kuuntele ollenkaan) ja kuuntelin Spotifysta vain muutamia joululevyjä.

Täysin uusi tuttavuus oli tämä Huron-intiaanien joululaulu (Kun kaikki linnut nukkuivat), jota lapsikuoro, johon tytär kuuluu esittivät Lahden joulukylässä. Suomenkielistä versiota en onnistunut löytämään, joten kuuntelin englanninkielistä (Huron Carol).

Laulun kirjoittaja Jean de Brebeuf (1593-1649) oli oppinut ranskalainen jesujiittapappi, joka eli huron-intiaanien parissa 23 vuotta, opetteli heidän kielensä ja kirjoitti heille huron-kielisen katekismuksen ja kieliopin.

Jean de Brebeuf oli nähnyt usein painajaisunta kuolemasta polttoroviolla. Hänen painajaisensa toteutui, kun huronien viholliset, uuden maailman roomalaisiksi sanotut irokeesit hyökkäsivät siihen pieneen huronintiaanien kylään, jossa de Brebeuf asui. Joukko huroneja pääsi pakenemaan Quebecin kaupunkiin, jossa he lauloivat Jean de Brebeufin laulun ensi kerran. (Netistä)


Sitten oli Jars of Clayn joululevy Christmas Songs ja siltä erityisesti kappaleet (tuossa jouluntoivotuspostauksessakin ollut) God Rest Ye Merry Gentlemen ja Wonderful Christmastime jotka soivat tosi paljon.

Kolmantena Barlowgirlin Carol of the Bells. Tämän olen kuullut radiosta aiempina vuosina, mutta en onnistunut löytämään esittäjää kuin vasta tänä vuonna.

Neljäntenä Wes Kingin hieno versiosta kappaleesta: O Come, O Come Emmanuel.

Ei taida jäädä vain jouluun näiden kuunteleminen.

Muutamia kuvia joulua edeltävältä viikolta

Joulunalus oli niin kaikenlaista kiirettä täynnä, että blogiinkaan en oikein ehtinyt. Muutamia kuvia kuitenkin.

1) Joulukylän iso jouluseimi
2 ja 3) Kaupungin naakkaparvi
4) Tytär esiintymässä joulukylässä. Lauloivat kappaleen Huron-intiaanien joululaulu. (Kun kaikki linnut nukkuivat).
5) Joulukylän joulukuusi
6) Tytön tekemä kuumailmapallo matkaa jouluvalojen loisteessa.
7) Lasten joulujuhlaa kirkossa. Enkelit saapuvat
8) Lasten joulujuhlaa. Enkelten tanssi
9) Näkymä alttarille joulujuhlan aikana
10) Kummallinen kädellinen joulukuusi :) Kuva torstailta kun tuotiin kuusi sisään.
11) Aatonaaton hehkuvan punainen nouseva aurinko.
12) Kotipihan varis

Siunattua joulunaikaa kaikille

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat
kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan. Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja heidän käskijänsä sauvan sinä särjet niinkuin Midianin päivänä; ja kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaipat poltetaan ja tulella kulutetaan.

Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti.

Jesaja 9: 1-6

Tulitikut esille

Viime viikolla täytin uudelleen keittiön seinällä olevan pienen lokerikon, aiemmin sinä on ollut sekalaista koriste-esinettä.

Äitini oli 70-luvulla töissä Jokelan tulitikkutehtaalla ja lapsuuteni asuin ja vietin Tikkukylässä, tulitikkutehtaan työntekijöille tarkoitetulla asuntoalueella. Minulla on pitkään ollut parisenkymmentä punttia vanhoja tulitikkuja (lapsuudenkodissa meillä oli niitä aika paljon), joten otin niistä erilaisia askeja esille.

Vanhat rasiat ovat hienoja, rasiat on tehty jostakin puumateriaalista, etiketit ovat askin pintaan liimattuja paperilappuja ja miten hienoja nuo mainokset onkaan. Syttymispintakin on jotain sellaista tehoainetta, että ei tarvitse kuin kerran raapaista niin jo tulitikku syttyy.

Tykkään kun näissä on visuaalisuuden lisäksi omakohtainen ulottuvuus, tikut ovat siinä seinällä muistuttamassa juurista ja lapsuudesta, vähän kuin olisi saanut palan Jokelan tulitikkutehdasta seinälleen..

Joulua kohti

Pojan korvaleikkaus meni hyvin, vaikka uusintaleikkaus (kuten oli tarkoituskin) on vielä edessä. Perjantaina meni melkein koko päivä sairaalalla, koska leikkaus kesti kauan ja herääminen myös. Mies jäi yöksi sairaalaan pojan seuraksi. Lauantai-aamuna poika pääsi kotiin ja on nyt tämän viikon toipumassa.

Loppuviikkoa odotan, että pääsee jouluostoksille, muuten jouluvalmistelut on vielä alkutekijöissään, ensimmäistäkään lahjaa en ole vielä kaupasta ostanut, pari kirjakerhosta lapsille tilattua lahjaa on kyllä odottamassa.

Torille on avattu kivannäköinen joulukylä, poika tahtoisi käydä siellä. Kamala kun en jaksa stressata joulusta yhtään, pitäisi varmaan kyllä.

Kuvatkaan ei ole yhtään jouluisia, joululaulujakaan en ole kuunnellut.

Joku odottaa ikkunassa

 






















Tänään kameran white balance-asetus oli vähän pielessä ja teki sinisiä kuvia, kuvia joutui käsittelemään enemmän että sai niistä suht järkeviä. Tiedän että pitäisi kuvata rawta, niin ei olisi koskaan mitään ongelmia valotusten ja väritasapainon kanssa, mutta otan kuvia yleensä niin paljon ja raw-tiedostot ovat niin isoja ja raskaita käsitellä, että kuvaan mieluummin jpegiä. Ja muutenkaan en jaksa olla enää niin innostunut kuvankäsittelystä, aiemmin käsittelin kuvia paljonkin, nykyään käsittelen tosi vähän. Ovathan ne kuvat todellakin paljon paremman näköisiä käsiteltynä, mutta sisältö on silti mitä on.

Joku odottaa ikkunassa paluutamme (tarkkaan täytyy kyllä katsoa että näkee). Se sama hyppäsi petaamattomalle sängylle ja katseli kysyvänä: "Mitä enkö minä tosiaan saa olla tässä?" Saa olla, mutta pedata pitää ensin. Sitäpaitsi tuossa sängyssä Nemo tykkää nukkua, pikkukoiran piilopesä on edelleen sängyn alla.

Itsenäisyyspäivä ja ensilumi

Itsenäisyyspäivä ja ensilumi maassa jälleen kerran, ehkä nyt jo pysyvää...

Tänään olisi ollut 9- vuotiaalla kaikenlaista tapahtumaa, esiintymistä lasten kauneimmissa joululauluissa tai osallistumista partion soihtukulkueeseen, mutta on niin kovassa flunssassa, että ei päässyt mitenkään. Vietimme siis itsenäisyyspäivää kotosalla, ripustimme loput jouluvalot ja tehtiin ja syötiin joulutorttuja.

Olen innostunut viime päivinä valokuvaamaan kuten näkyy :) Tämäkin vuodenaika kaikessa harmaudessaan on niin kovin kaunis, nämä värit ja sävyt...