Kotipihlaja

Kesäkuussa.
Elokuussa.
Tänään.


Pienet asiat tekevät onnelliseksi, kuten ikkunan takana kasvava pihlaja.

Kaupunkinäkymiä pihlajanmarja-aikaan

parin viikon takaa. Olisi pitänyt kuvata pihlajia enemmän, olivat niin komeita ja koristeellisia, nyt eivät enää niin loistossaan.

Arki on ollut arkea. Lapsilla aika paljon harrastuksia, arki-illat täyttyvät lasten vienneistä ja tuonneista.

Keskimmäinen tytär täytti pyöreät 10 vuotta. Pojalla taas ensi viikolla uusi korvaleikkaus edessä, jännittää taas sekin.

Leikkipuiston pensaista poimin aroniaa. Voisi kokeilla tehdä niistä hilloa, onnistuisikohan.

Kajaanin linna

sijaitsee saaressa keskellä Kajaanin jokea. Hassusti vain rakensivat aikoinaan sillan kulkemaan linnan yli. Historiallinen monumentti ei siten oikein saa sitä arvoa, jonka se ansaitsisi.

Untuvaiset ohdakkeet ja kultaista heinää

Tykkään loppukesästä.

Terveisiä Kajaanista/Kajaanin joella

Kuvat reilun 1,5 viikon takaa. Kajaanin joen voimalaitoksissa oli ylijuoksutukset käynnissä, näytti hienolta, toi mieleen sen ajan kun Kajaanin joen kosket sai vielä virrata vapaana.

Voimalaitoksen vieressä olevan tervakanavan vesi taas oli peilityyntä ja hohti hopeisena täydellisenä vastakohtana lähellä pauhaaville vesiimassoille.

Ja pieniä sorsanpoikia...

...ovat niin suloisia kipittäessään lujaa turvaan emon luokse.

Kesän lintukuvia