Vähän taukoa on tullut pidettyä, koulutkin on alkaneet ja syksy kaikella tohinalla, mutta jatketaan siitä mihin jäätiin, kesälomakuviin.
Loma Kajaanissa oli kiireetöntä, koirien uittamista ja metsässä käyttämistä, kaupungilla käymistä. Niin kiireetöntä, että ei paljon kuviakaan tullut otettua. Olisi ollut kiva käydä vähän pidemmälläkin päivän reissulla, mutta koirat asettaa omat hankaluutensa, ei heitä voi pitkäksi aikaa jättää miehen vanhempien hoitoon ja mukaan ottaminenkin on hiukan hankalaa. Jos haluaa käydä vaikka jossain nähtävyydellä ei voi aina ottaa koiria autosta mukaan ja pikkukoiralla on vielä tapana jäädä haukkumaan ja autossakin haukkuu. Toisaalta nämä lomareissut ovat koirillekin tärkeitä, pääsevät kivoihin uusiin paikkoihin ja uimaan usein. Lahdessa koirien uittaminen ei tahdo oikein onnistua ilman autoa ja lähimetsäkin on koluttu jo moneen otteeseeen.
Neo oppi Kajaanissa uimaan tai oikeastaan räpiköimään henkensä edestä :) Neolla on hiukan omintakeinen uintityyli, pää on korkealla veden yläpuolella ja etutassuilla kauhotaan ja läiskytetään vettä oikein kovasti, harmi kun Neon uintityylistä ei tullut kuvia, vain tästä ensimmäisestä pyrähdyksestä veteen ja uimaan oppimisesta pakon edessä kun Neo meni vahingossa niemestä uimaan, joutui liian syvälle ja joutui sieltä selviytymään takaisin rantaan.
Löysimme uuden kivan uimarannan Paltaniemen kahluualtaan sijaan (Paltaniemen uimarannalla saa kävellä yli 100 metriä, eikä vesi senkään jälkeen ylety paljon vyötäröä korkeammalle), Kuluntalahden. Vesi oli kirkasta, pohja kivetön hiekkapohja, olimme illalla yhdeksän jälkeen uimassa, aurinko oli laskemassa ja vesikin oli pienen totuttelun jälkeen lämmintä, oli tosi upeaa uida siellä.
