torstai 28. huhtikuuta 2011

Kevät tulee esiin pikkuhiljaa



































































mutta silti tuntuu olevan kaukana, en pääse oikein lähelle, perhosetkin tanssivat jossain kaukana, edelleen näen enimmäkseen vain pölyä likaa ja roskaa.

Hevoskastanjassa on jo isot silmut. Syksyisin samaan puuhun tulee piikikkäitä kastanjoita. Otan mitäänsanomattomia kuvia, tiedän sen itsekin, Liipola ei tällä hetkellä oikein inspiroi kuvaamaan, eikä tietysti oikein muutenkaan, jos olen rehellinen. Olenkin ottanut Liipolassa kuvaamisen jonkinlaisena haasteena itselleni, matkana jonnekin syvemmälle, pinnan alle. Onneksi täällä on paljon luontoa.

Kuopus ryhtyy kertomaan, että ulkona tuoksuu rannalle, sille jossa oltiin viime kesänä, jossa oli paljon ihmisiä ja jossa kerran alkoi sataa kovasti.

Kuukausi sitten, kun oli vielä paljon lunta maassa, hän yhtenä vähän lämpimämpänä päivänä haisteli ilmaa ja tuumi, että tuoksuu ihan keväälle, sellaiselle, että voisi mennä kaupasta ostamaan jätskiä.

Löysin metsästä ison valkoisen kvartsikiven, otin sen kotiin, koska se oli niin iso.

Pidän pienistä jännistä hetkistä, siitä kun löytää metsästä ison valkoisen kiven tai kun tänään illalla olimme iltalenkillä koirien kanssa ja vanhempi koira pysähtyi keskelle eteläistä Liipolankatua ja jäi katselemaan jonnekin, annoin sen seistä siinä koska ei autojakaan tullut ja sitten kohta takaa metsän siimeksistä tuli haukka ja lensi matalalla ylitsemme, kuulin vain sen siipien suhinan. Tai kun muutama viikko sitten olimme niinikään koirien kanssa ulkona, silloin oli vielä pimeämpää ja näin naapuritalon pihalla, kun iso valkoinen yksinäinen joutsen lensi puiden runkojen takana.

Pidän koirien vaistosta, siitä kun ne valpastuvat, silloin ryhdyn itsekin kuulostelemaan.

lauantai 23. huhtikuuta 2011

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Hienoa Liipolan nuoret

Nuoriso äänesti vilkkaasti Liipolassa

"Lahden Liipolassa äänestysalue 17:n alueella äänestyspäivä sujui erikoisesti. Vaalilautakunnan puheenjohtaja Marja Kelo ei ole nähnyt koskaan niin paljon nuoria vaaliuurnilla kuin nyt eduskuntavaalipäivänä.

- Ihan huomattava ero edellisiin vaaleihin. Liipolassa on aina ollut alhainen äänestysprosentti, mutta nyt tuntuu että on paljon vilkkaampaa kuin tavallisesti. Ihmisiä on ollut tasaisena virtana ja aamulla oli jonoakin, kun aukaisimme vaalipaikan. Sanoisin, että on ollut 20-30 prosenttia vilkkaampaa kuin normaalisti, 1970-luvulta asti vaalilautakunnassa toiminut Kelo luotaa."

Enpä olisi uskonut, olen ylpeä Liipolan nuorista.

Palmusunnuntai oli

virpomispäivä, äänestyspäivä, ulkoilupäivä, perhepuistopäivä, aurinkoinen ja hyvin tuulinen päivä.








lauantai 16. huhtikuuta 2011

Pilvirusetti






































































































































































Eilen aamulla taivaalla oli kahdeksikon muotoinen pilvihäkkyrä, 6 vee kuopuskin huomasi sen ennen kuin ehdin sanoa mitään ja tokaisi: 'Katso äiti, taivaalla on rusetti.' Pilvirusetti vai rusettipilvi?

Citymarketin vieressä ojanpenkalla kasvoi jo leskenlehtiä, koira tahtoi välttämättä päästä kahlaamaan ojaan.

Triplaoravat :)

Katuja putsattiin talven hiekoista, onneksi eivät liikoja aikailleet, kiva kävellä puhtailla kaduilla, vaikka penkat ovat vielä täynnä roskia.

Pienet krookuksetkin jo kukkivat.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Olen katsellut















































jään alla virtaavaa vettä. Kiehtovinta on sellainen, joka virtaa kokonaan jään alla, juoksee siellä kuin elohopea.

Käyttänyt koiria yhdessä ulkona ja erikseen. Pikkukoiran tassu on parempi, ei ole enää siteessä, käyttää jalkaa koko ajan, kävelee ja juoksee sillä, ei enää hypi kolmella jalalla, mutta tassu ei edelleenkään taivu kuten sen pitäisi taipua, taipuu nyt n. 90 astetta.

Kuopus kertoi iloisesti istuttaneensa päiväkodissa rikkaruohoa, minä vähän ihmettelemään, rairuohoa oli tietenkin istuttanut :)Tänään toi purkin kotiin, siihen oli liimattu luudalla lentävä pääsiäisnoita, jolla oli hyvin apea naama (oikein venähtäneet suupielet), kysyin oliko itse sen naaman piirtänyt, kuopus vastasi, että joo. Kysyin miksi on noin apean näköinen, noita oli kuulemma hävinnyt taistelun :)

Meidänkin oli tarkoitus kylvää tänään pääsiäisruohoa, mutta en mistään löytänyt ohrapussia, jonka viime viikolla ostin, vaikka se oli mielestäni koko ajan ollut jossain hyllyssä ihan näkösällä. Laho pää...Täytyy huomenna käydä ostamassa uutta ohraa. Muuta vihreää ollaan jo istutettukin.

Yritän tiskata astiat iltaisin, että aamulla ei enää tarvitsisi. Ikkunat ja parvekelasit pitäisi pestä, toivottavasti viikonloppuna innostun projektista, saisi pääsiäiseksi puhtaat ikkunat.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Likaista ja roskaista

































tämä aika. Kai se on niin, että kuten on pimeintä ennen juuri aamunkoittoa on ruminta juuri ennen kaikkein kauneinta aikaa. Metsä on täynnä pudonneita neulasia, pitkä talvi ja viime kesän helteet ja kuivuus taisivat olla rankkaa aikaa havupuille.

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Tassupotilas



















































Pentu loukkasi muutama viikko sitten vasemman etutassunsa. Keittiön ruokapöydälle oli jäänyt kuopukselta lautaselle porkkanaraastetta (oma vikani, kun en korjannut sitä heti pois vaikka näin lautasen pöydällä), kaikenlaisen ruoan perään kovasti oleva pentu oli kiivennyt penkin päälle, kurkottanut siitä pöydälle tai kiivennyt pöydälle, syönyt porkkanalautasen tyhjäksi ja sitten jotenkin livennyt/pudonnut/hypännyt pöydältä. Pennulta oli samana päivänä leikattu kynnet, joten on mahdollista, että jotenkin lipesi pöydän reunalta kun oli penkin päältä kurkottamassa lautaselle. En nähnyt miten sieltä pöydältä putosi, koska olin toisessa huoneessa, mutta kuulin kun pentu alkoi ulvoa yhtäkkiä kauhealla äänellä, menin äkkiä keittiöön katsomaan ja näin kuinka pentu tuli pöydän luota ja roikotti etutassuaan ilmassa ja ulvoi surkeasti. Näin tyhjäksi syödyn lautasen, joten arvelin mitä oli tapahtunut.

Pennun jalka oli kaksi viikkoa kipsissä (tuollaisessa turkoosinvärisessä, kalakuvioisessa kipsissä), röntgenkuvissa näkyi nivelessä murtuma, nyt jalka on tukisiteessä ja murtuma on alkanut luutua. Lenkillä pentu käyttää välillä jalkaansa, juoksee ja käveleekin sillä, mutta ei se vieläkään ole parantunut. Jostain luin, että 3-6 kuukauttakin voi mennä tällaisten murtumien paranemiseen. Täytyy vain toivoa ja rukoilla, että jalka paranee. Tosi kurjaa, että tuli tällainen.

Kaksi ylempää kuvaa on samalta päivältä, jolloin tassu loukkaantui (kuvissa vielä terve tassu). Tuoreita kuvia ei ole kun kameraa ei ole pariin viikkoon ollut käytössä, mutta pentu on energinen ja leikkisä oma itsensä ja mennä viuhtoo sen kipeän tassunsakin kanssa.