keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Eilen oli ihan erityisen kaunis valo



























































mutta huomaan sen oikeastaan vasta nyt, näistä kuvista.

Taidan tarvita enemmän unta.

It was so beautiful light yesterday, but why I see it now? Maybe I need more sleep.

Päivän vanha valokuva

















Tänään kävin läpi vanhoja taidepostikortteja ja muita postikortteja, joita olen ostanut ulkomaanmatkoilta ja muualtakin ja niputin niitä kumilangoilla omiin pinoihinsa, niitä oli kiehtovaa käydä läpi, aika hyvin kykeni muistamaan mistä oli minkin kortin ostanut. Postikorttien seasta löysin repäistävän valokuvakalenterin vuoden 2000 jokaiselle päivälle, jonka olin joskus ostanut. Kuvat olivat niin hienoja, että en raaskinut sitten koskaan ottaa kalenteria varsinaiseen käyttöön.

Syyskuun 30:n päivän kuva vuonna 2000 oli Félix Bonfilsin Jerusalem, Tower of David 1870

Löysin sivuston, missä on lisää Felix Bonfilsin (1831-1885) kuvia. Hienoja vanhoja valokuvia Jerusalemista.

tiistai 29. syyskuuta 2009

Löytöviikko

Toissaviikolla tein hyviä löytöjä kirpputorilta (tai hyviä ja hyviä, minulle ne olivat hyviä). Kaksi vanhaa isohkoa turkoosia metallilaatikkoa, ilmeisesti ruotsalaisvalmisteisia molemmat. Ylempi on merkiltään Kungsörs ja alempi Nilsjohan, alempi on ilmeisesti tarkoitettu jonkinlaiseksi keksirasiaksi tai vastaavaksi, siinä on kolme erikseen irrotettavaa laatikkoa pinottuna, mutta vain 1 kansi.


















































Olen viime aikoina järkkäillyt työhuonetta ja etsinyt kaikenlaisia laatikoita säilytykseen, joten nämä tulivat tarpeeseen. Kolhuisia molemmat, mutta sopivat hyvin työhuoneeseen ja työhuoneen tavaroihin. Hintaa molemmilla oli 2 euroa kappale.

Lisäksi olin jo pitempään etsinyt ompelukonetta ihan pienimuotoiseen korjailuun ja simppeleitä ompelutöitä varten. Löysin tämän vanhan tyylikkään Contessan, josta tosin löysin netistä aika niukalti mitään tietoa, mutta pääasia on, että kone toimi ja ommel on hyvää ja tasaista. Hintaa koneella oli 17 euroa.
















Tänään löysin samalta kirpparilta isoja tukevia pyörällisiä puulaatikoita 5 euroa kappale. Yhden jo ostin ja ajattelin ostaa lisää, niistä saa maalaamalla tosi hyviä lelu/säilytyslaatikotia. Onneksi on kirpparit.

sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Tuulinen sunnuntai/Windy sunday































Tänään on tullut oltua paljon ulkona, Nemon kanssa 2 tuntia ja lasten kanssa 3 tuntia.

Olen aina pitänyt haavan lehtien havinasta, ovat kuin heliseviä, pyöriviä kolikoita.

***

I have spent much time outside today, 2 hours with Nemo and 3 hours with my children.

I have always liked how leaves of aspen move in the wind.

lauantai 26. syyskuuta 2009

Korumuotia vuodelta 1967

























Monien muiden tapaan olen hurahtanut vanhoihin aikakauslehtiin ja keräillyt niitä jo useamman vuoden ajan.

60-70-luvun vaatemuodista en ole niin innostunut, mutta korut ovat aika upeita. Tässä korumuotia Muotisorja-lehdestä vuodelta 1967.

Yläkuvassa Kaija Aarikan ja Iberon koruja

Alempi kuva: Iberon koruja

perjantai 25. syyskuuta 2009

Aarrekirja/Treasure book





































Löytö muutaman vuoden takaa, suurikokoinen Allers Familj-journal lehden vuosikertakirja vuodelta 1894, täynnä toinen toistaan upeampia kuvia.

Treasure I bought from flea market some years ago, volume of Allers Familj-Journal Magazine 1894, full of amazing images.

Maalaukset ylhäältä alas:

Lauretta/ Jules Lefebvre, Kotimatkalla/ G.Kaufman
St. Hubertus/ W.Räuber

torstai 24. syyskuuta 2009

Tänään jo kirkkaampaa






























































































Rauhallisesti sujunut tämä päivä. Ulkona Nemo saa enimmäkseen olla vapaa tuosta tötsästä, laitan sen vain, jos hän hetken joutuu odottelemaan jossain tai jos jää juttelemaan jonkun kanssa. Sisällä hän sen sijaan joutuu olemaan se päässä miltei jatkuvasti, paitsi syömisen ajan.

Eilen, kotona

Eilinen oli yhtä odotusta, vieläkin väsynyt siitä...






keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Vuoristorataa

































Tämä päivä on ollut tunteiden osalta yhtä vuoristorataa.


Mies lähti viemään Nemon eläinlääkäriin Helsinkiin. Aamupäivän sai pelätä olisiko patti pahanlaatuinen vai ei, lääkärissä sanottiin, että patti on niin iso ja nopeasti kasvanut, että se voisi olla pahanlaatuinenkin ja verikokeita otettiin, joista näkyisi, jos kyseessä on levinnyt syöpä. Suuri helpotus oli kun selvisi, että veriarvot on ihan normaalit.


Ensimmäisellä eläinlääkärillä ei alettu leikkaamaan pattia koska se oli tosiaan niin iso, vaan suositeltiin toista lääkäriä, joka on tottunut operoimaan hankalampia tapauksia. Tälle toiselle lääkärille saikin ajan leikkaukseen melkein saman tien ja niin Nemon patti leikattiin ja Nemo samalla myös kastroitiin. Lääkäri sanoi, että pattia ei kuulemma ollut edes tarpeen tutkia, näytti niin klassiselta hormonaaliselta adenoomalta (=vaaraton) kuin mahdollista ja mitäpä tieto siitä oliko kyseessä pahanlaatuinen kasvain vai ei edes hyödyttäisi, jos kyseessä olisi syöpä, niin sille ei voisi kuitenkaan tehdä mitään. Ja ihan hyväkuntoinenhan ja pirteä Nemo on ollut, ruoka maistuu, jaksaa leikkiä ja rähistä toisille uroksille ja olisihan se verikokeissa näkynyt, jos siinä jotakin olisi ollut.


Lääkärit yhteensä maksoi aika järkyttävän paljon, yli 600 euroa. Ikinä meillä ei olisi ollut varaa tälläiseen, mutta sattumalta mies sai vähän yllättävältäkin taholta palkkion, jolla tämäkin eläinlääkärireissu sitten maksettiin. Tuntuu kuin rahat olisivat tipahtaneet suoraan taivaasta ja nyt ei osaa olla kuin kiitollinen mieli, kun niin ihmeellisesti tavalla meille näin asioita järjestetään juuri oikeaan aikaan, eikä ollut ensimmäinen kerta tämä.


Nyt sitten saa jännittää miten haava paranee ja miten Nemo toipuu. Ruoka ainakin maistuu.


Kotona Nemo sai tötsän päähänsä, jotta ei pääse nuolemaan haavaa.

tiistai 22. syyskuuta 2009

Möötys eli Möö

































Nemolla on paljon lempinimiä...


Nemoliini, Nemuliini, Nemoliina, Nemppuli, Nempsis, Nepukka, Nemukka, Nempsukka, Nempukka, Nemuli, Nemsuli, Nemonen, Nemostus, Nemotus, Nebukadnessar, Koiruli, Koiruliini, Koiruliina, Koiruliinus, Hauveli, Hauveliini, Hurtta, Hurttanus, Haisuliini, Höpönassukka, Hömppeli, Mössykkä, Mussukka, Pössykkä, Höpsykkä, Pitkäjalka, Honkkeli ja paljon, paljon muita....


Uusin kutsumanimi on Möötys eli lyhyemmin Möö. Keskimmäinen tyttö taisi keksiä sen ja alkuversio taisi olla vähän ranskalaisittain äännetty Nemööy, josta tuli taas Möötys ja siitä Möö. Keskimmäisen tytön mukaan Nemo kuulemma aina "möömöttää" kuten muutkin vanhat koirat ja monet muut eläimetkin "möömöttävät", sen sijaan nuoret koirat eivät ole "möömöttäviä" ainoastaan vanhat.


Olen vähän huolissani Nemosta, meidän on jo pitempään pitänyt mennä eläinlääkäriin, mutta rahatilanne ei ole antanut myöten, huomenna onneksi Nemo vihdoin pääsee eläinlääkäriin.

maanantai 21. syyskuuta 2009

Ihana sunnuntaipäivä/Sunny sunday

Aamulla heräsin jostain syystä jo klo 7, katsoin ulos ja näin, että aurinko oli nousemassa ja taivaalla oli käsittämättömän upea aamurusko, joka kesti vain muutamia minuutteja, kun aurinko oli noussut, värit katosivat.

Aamupäivällä Nemon kanssa ulkona ja oli mitä kaunein aurinkoinen syyspäivä, valo oli kirkasta, taivas sininen ja värit hehkuivat kirkkaina. Etenimme hyvin rauhallisesti, Nemo sai nuuskia ja nuuskutella yllin kyllin.

Tällaisista päivistä saa paljon voimaa.





































































































For some reason I woke up early in the morning, I looked out the window and I saw there was beautiful dawn in the sky. It took only moment and then it disappeared.

Before noon I went outside with my dog. It was beautiful sunny day, it was so bright and sky was blue. we walked very slowly and my dog had lot of time to sniff all kind of smells.

These kind of days give so lot of strength.

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Synttärit

Tyttö oli kutsunut 8 koulukaveriaan ja 6 lopulta pääsi, eli 9 lasta, jos lasketaan omatkin mukaan, vilinää ja vilskettä riitti.

Linnakakkukin onnistui sitten ihan kivasti, mies kakun lopulta kuorrutti ja rakensi, minä annoin lähinnä ohjeita ja tein tornit, tornien syömisestä lopulta suorastaan kilpailtiin.

Tarjolla oli myös sipsejä, kinkkuhyrriä, hunajamelonia, prinssinakki-viinirypälevartaita, mustikkamuffineja, vaahtokarkkeja, irtokarkkeja, ranskalaisia pastilleja, pillimehuja, keltaista jaffaa, pepsiä.

Tyttö sai lahjaksi Littlest Petshoppeja, yhden ison paketin ja 3 pienempää, Hama-helmiä, 2 pussia Gogoja, Koiran elämää-playstation2 pelin, Pingu-elokuvan ja Peppi Pitkätossu-elokuvan, pehmokoiran (dalmatialaisen), hienot sammarit, farkut ja villatakin mummilta ja ukilta. Kaikki lahjat olivat oikein mieleisiä.

Olen antanut lasten mennä mukaan näihin ikäpolven erilaisiin villityksiin, Gogoihin ja Littlest Petshoppeihin, niillä on kuitenkin tärkeä merkitys kaverisuhteissa,

Kaikkein parasta tytön mielestä synttäreissä oli kuitenkin se, että kaverit tulivat kylään.

Olen kyllä oivaltanut puutteeni lastenkutsujen järjestäjänä ja leikittäjänä ja laulattajana ja siksi päätin, että seuraavat isommat synttärit järjestetään HopLopissa tai jossakin.

Niskakipu onneksi hellitti tänä aamuna, niskat olivat kolme päivää aivan jumissa,























lauantai 19. syyskuuta 2009

7 vuotta sitten

Niin skarppi, utelias ja terävänäköinen pieni tyttömme oli jo silloin ja sellainen hän on edelleen.


























keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Kaikenlaisia kiireitä

Keskimmäisen tytön 7-vuotissyntymäpäivät lauantaina ja eräs kuvitus myös pitäisi saada tehtyä tiistaiksi.

En muistanutkaan, että syntymäpäivien järjestäminen ei ole ihan halpaa lystiä, sellaisiin pikkujuttuihin uppoaa yllättävän paljon rahaa. 8 kpl vaaleanpunaisia isoja ilmapallojakin maksoi kaupassa melkein 5 euroa, täytyy käydä vielä uudestaan katsomassa, jos löytäisi jotain halvempia. Toki ne koristeet voisi tehdä itsekin, mutta kun nyt ei vaan ehdi.
















tiistai 15. syyskuuta 2009

Kaj. mlk

Kajaaniin minulla ei ole muita siteitä kuin se, että mieheni on sieltä kotoisin ja siksi käymme siellä aina aika ajoin.

Tämän vanhan Kaj. mlk-kyltin löysin Kajaanista joskus vuosia sitten tienpenkasta. Kajaanin maalaiskuntaa ei enää ole, se liitettiin Kajaaniin vuonna 1977.





























Näin ylväänä kuohuu Kajaaninjoki vanhassa postikortissa silloin kun jokea ei oltu valjastettu ja voimaloita rakennettu. Jotenkin surullista, että kaikki ylväimmät koskemme ovat padotut, vaikka tarvitaanhan sitä sähköäkin, mikä sitä on mitään sanomaan.

Suuressa koskessa on vain sitä jotakin.