Nemon ja Neon kesäpäiviä Kajaanissa

Kesä meni nopeasti, kesän olin taas kesätöissä ja elokuun alussa matkasimme koko perhe Kajaaniin ja palasimme viikko sitten. Lisää kuvia on tulossa, mutta tässä ensin Nemon ja Neon kesätunnelmia Kajaanista. Koirille reissu oli oikein antoisa, melkein joka päivä pääsivät uusille hiekkakankaille juoksemaan. Uimassa kävivät kerran ja Nemo jaksoi edelleen käydä uiden noutamassa keppejä, vaikka viime vuonna ei päässyt hotspotin takia uimaan ollenkaan. Neo sen sijaan ei vieläkään uskalla mennä uimaan, sen sijaan ryöstelee Nemolta Nemon vedestä noutamat kepit.

Neo söpönä junassa menomatkalla:

Upea pilvi

Mies tuossa viime viikon sunnuntaina (11.8) bongasi keittiön ikkunasta upeimman pilven mitä oli koskaan nähnyt ja upeahan se olikin. Facebookissakin olen nähnyt samasta pilvikuvasta jo monta versiota. Harmi, etten sitten ehtinyt mennä ulos enemmän kuvaamaan kun auringonlaskun näytelmä oli jo ohi. Jäivät nämä ikkunasta otetut ainoaksi tallenteeksi.

Päivittelen näitä pilvikuvia myös taivaantarkkailublogiini.

Lauran kauppa Vääksyssä

Lauran kauppa on oikea tavarataivas, tosin harvemmin sieltä osaa ostaa mitään, ainoastaan kiertelee ihmetellen mitä kaikkea kaupasta löytyykään. Nukkekotiharrastajille kaupassa on kokonainen nurkkaus täynnä nukkekotiin sopivaa tavaraa, samoin Lauran kaupassa on ikuinen joulu, koska yksi huone on pyhitetty kokonaan joulukoristeille. Oman puutarhan omistaville kaupan etupihalta löytyy toinen toistaan näyttävämpää koristetta.

Lauran kaupan sisääntuloa vartioivat jyhkeät leijonapatsaat. Sopisivat lähinnä niille, jotka omistaa kartanon.

Lauran kaupan omistaja Laura Susi on tunnetun taidemaalari Nanna Suden äiti.

Päivitystä. Leijonapatsaat olivatkin näköjään poistuneet kaupan edestä, kun siellä viimeksi kävin. Aika pitkään kuitenkin olivat paikallaan, viime kesästä asti, joten ajattelin, että ovat ihan pysyvä koriste. Ehkä joku rikas oli ostanut ne kartanonsa sisääntulon koristeeksi.

Vääksynjokea

 

Vääksynjoki kulkee Vanhassa Vääksyssä kanavan vieressä. Koskelot ja muutkin vesilinnut viihtyvät joen koskissa. Kaunis maisemallinen vehreä joki. Pari kaunista puusiltaakin ylittää joen.

Niin ja joen viereisessä kanavassa tosiaan kulkevat vähän isommatkin laivat, komeaa katseltavaa sekin, kun silta avataan laivoja varten.

Juhannuksen valoa

Meillä sujuu nykyään kaikki juhannukset kaupungissa ja niin näköjään monella muullakin liipolalaisella. Aiempina vuosina on ollut rauhallisempaa, mutta nyt on vain vähän rauhallisempaa (grillillekin joutui jonottamaan), mutta on juhannuksessa aina jotenkin ihan erityinen tunnelmansa ja rauhansa. Juhannuksen valokin on ihmeellistä. Nämäkin kuvat otin juhannusaattona vain lyhyellä koiranulkoilutuslenkillä muutaman sadan metrin säteellä kodista ja kauniilta näytti silti.

Toukokuun loppu oli upean keltainen

Aika hallitsevaa ja hehkuvaa oli keltaisuus, nyt eilen oli maisema taas aivan erinäköinen, kun pyöräilin samassa paikassa. Ylimmät kuvat on Ämmälän pelloilta Nikkilän takaa. Ihan on jo maaseutua parin kilometrin päässä Liipolasta, ruisrääkätkin pelloilla hienosti lauleli (jos sitä ritinää voi lauluksi kutsua) ja lauleli vielä eilenkin.

"Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu". Tämäkin piti paikkansa eilen, kun superkuu loisti suurena ja tänään loistaa vielä eilistäkin täydempänä.

Ja tänään lauloi mustarastas kauniisti keväisen puun latvassa

Mies on innostunut taas linnuista, kuten joka kevät. Minä taas mieluusti kuvaisin lintuja, tarvitsisin vain pidemmän objektiivin, tarpeeksi lähelle on vaikea päästä...