Asun (asumme) Lahdessa nyt toiseen otteeseen, muutimme takaisin tänne vuonna 2008. Ensimmäisen kerran asuin Lahdessa opiskeluaikoina vuodet 1992-1997, välillä olevat 11 vuotta kuluivat Helsingin Lauttasaaressa ja Espoon Kilossa.
Opiskeluaikana minulla oli varsin kapea ja yksioikoinen käsitys Lahdesta, elämä keskittyi niin paljon koulun ympärillä. Lahti itsessään ei tuntunut lainkaan houkuttelevalta paikalta.
Kun muutimme takaisin, elämäntilanne ja perspektiivi tarkastella asioita olikin täysin toinen ja aloin pitää tästä kaupungista. Eritoten pidän keskustan arkkitehtuurista (kaupungintalo, radiomastot, vanhat kivitalot, funktionalismia edustavat rakennukset), harjumaisemasta, Vesijärvestä, monista kaupunginosista. Enemmänkin vielä haluaisin oppia Lahtea tuntemaan. Ihmisetkin täällä ovat aika välittömiä ja helposti lähestyttäviä, eron huomasi selvästi kun oli juuri muuttanut tänne. Mitään business-urheilukaupunkia en ole itse vielä löytänyt, vaikka sellaisena Lahtea halutaankin markkinoida.
Kuvan löysin jonkun kirpparilta ostetun Lahtiesitteen välistä, se oli laserkopio väritetystä vanhasta Lahtea esittävästä kuvasta ja edustaa juuri sitä Lahtea mistä pidän. Kuvassa olevat rakennuksetkin ovat vielä tallella, vaikka paljon uudempaa on tullut viereen.
Ei voi olla totta ollaan asuttu yhtäaikaa Lahdessa. Asuin 12 vuotta, 1994-2006.
VastaaPoistaAivan ihana, romanttinen kuva tuosta tutusta puistosta. Puut näyttävät kuvassa paljon pienemmiltä, ovat kasvaneet. Minäkään en aluksi (opiskeluaikaan) pitänyt Lahdesta, mutta kun 12 vuotta vierähtivät voin sanoa, että rakastin tuota kaupunkia. Tuntui todella vaikealta jättää sille hyvästit. Minusta taas ihmiset ovat siellä aika vaikeasti lähestyttäviä hämäläisiä (tai sitten vika on ollut minussa).
Arkkitehtuuri vanhoissa taloissa on kaunista ja uusi satama tai lähinnä vesistön läheisyys on hyvä asia. Voi, tulee ikävä...
Lahti on muuttunut valtavan paljon siitä 90-luvun alun ajasta. Paljon uutta on rakennettu, varsinkin satamaan.
Joo viisi vuotta täällä vierähti 90-luvulla, mutta tuntuu kuin olisi elänyt ihan eri elämää silloin. Elämä pyöri niin paljon koulun ympärillä, että itse Lahti jäi taka-alalle. Karjalankadulla asuin silloin enimmäkseen ja tykkäsin kyllä niistä vanhoista taloista. Ei sitä silloin osannut ajatella, että kun muutti pois, että voisi vielä päätyä takaisin.
VastaaPoistaJäyhiähän hämäläiset ovat (koen itsenikin vähän sellaiseksi, sukujuuret Hämeen kupeessa Hyvinkäällä, Lohjalla ja Orimattilassa), mutta ero Helsingin ja Espoon jälkeen oli suuri, että lahtelaisetkin tuntuivat muuton jälkeen välittömiltä, täällä sentään tuntemattomatkin (lähinnä mummot ja papat) jutustelevat ja ilmapiiri ylipäätään täällä on paljon kiireettömämpi. Kuulostaa ehkä kliseiseltä sanoa näin, mutta eron kyllä huomasi.
Minäkin olen oppinut rakastamaan tätä kaupunkia, juuri nuo vanhat talot ja puistot sykähdyttävät. Näen tässä kaupungissa sen sotien jälkeen rakennetun kaupungin, samoin kaupungin moni-ilmeisyys viehättää on harjua, puistoja, iso järvi ja pienempiä järviä, ja on hienoa nähdä, että monet ovat tänne jotenkin juurtuneet. Täällä Liipolassakin missä asumme on paljon niitä, jotka ovat asuneet täällä alusta luvulta lähtien. Ovat niitä hiljaisia mummoja ja pappoja, sellaista tämän kaupungin perusselkärankaa.
No on tässä kaupungissa ja etenkin tässä lähiössä huonotkin puolensa, mutta yritän keskittyä niihin hyviin ja tarkastella kokonaisuutta.
Tuo kuva on varmaankin ihan alkuajoilta, harmi että oli vain laserkopio vanhasta postikortista eikä vuosilukua ollut näkyvissä.
Sataman alue on tosiaan muuttunut paljon, silloin kun Lahdessa 90-luvulla asuin, siellä oli vain se rämä tehdas, kävimme kuvaamassakin siellä joskus jotain. Nyt viime kesänä kävimme kävelemässä koko satama-alueen Sibeliustaloineen kaikkineen, niin täytyi vain ihmetellä miten hienoksi alue oli saatu (hyvässä muistissa vielä se rämä tehdas), ihan oli mannereurooppalainen tunnelma siellä, tässä lahtelaiset ovat kyllä onnistuneet, se asuntoalue on taas ihan liian tiiviiksi rakennettu.
Asuitkin täällä sitten pitkään, 12 vuotta. Me olemme yhteensä asuneet vasta 7,5 vuotta, mutta kiire ei ole pois vaikka on mahdollista, että ehkä jonain päivänä päätyy täältä Liipolasta vielä johonkin toiseen kaupunginosaan (nyt ei ole kyllä halua, muuttaminen on raskasta ja juuri nyt on asiat järjestyneet aika hyvin).
Onnea uudelle blogillesi! :)
VastaaPoistaTutustun toisiin blogeihisi vähän myöhemmin, ajan kanssa.
Siunausta viikkoosi!
Kiitos Nurkkalintu :), aloitin uudet blogit, koska olen motivoituneempi kirjoittamaan blogeja tällä tavalla, kun laittamaan kaikki minua kiinnostavat asiat yhteen ja samaan blogiin. Näin voin syventyä näihin aiheisiin paremmin.
VastaaPoistaSiunausta sinunkin viikkoosi ja kiva kun löysit tänne :)
Onpas kiva blogi sinulla! Nätti tuo Lahti-kuva. Kaipa kaupunki tuntuu aina sellaiselta, miksikä sen mielessään muovaa. Ja ihmiset kaupungissa tuntuvat tekevän puolikaupunkia (niin kuin kattaus puoli ruokaa). Iloa viikkoosi!
VastaaPoistaHei Purnauskis, mukavaa kun löysit tänne. Näinhän se kyllä on, ihan subjektiiviseen tuntumaan se viihtyminen perustuu ja objektiivista arviota on mahdoton antaa, vaikka sellaisia viihtyvyystutkimuksia ja muita arviointeja yritetään aina välillä tehdäkin. Toisilla vaikuttaa viihtymiseen käytännön seikat, itse taas tykkään kaupungista sitä enemmän mitä enemmän koen sen olevan jotenkin juurillaan. Iloa myös sinun viikkoosi :)
VastaaPoistaLahti on muuttunut paljon parissakymmenessä vuodessa. Sijaintikin on siirtynyt etelää kohti eli kaupatkin Launeelle...
VastaaPoista