Yleensä olen kuunnellut joulun aikoihin paljon joululauluja, nyt jostain syystä kaikki perinteiset "Kun joulu on"-tyyppiset tökkivät samankaltaisuudessaan (tai siis lähinnä niiden esitykset, ei suinkaan itse laulut. Jotenkin vaan liian samankaltaisiksi on sovitettu klassiset joululaulut, aina samanlainen korkealta laulava naisääni tai tenorimiesääni laulamassa ja mitään tonttu/joulupukkilauluja tai Juicen sikoja taas en kuuntele ollenkaan) ja kuuntelin Spotifysta vain muutamia joululevyjä.
Täysin uusi tuttavuus oli tämä Huron-intiaanien joululaulu (Kun kaikki linnut nukkuivat), jota lapsikuoro, johon tytär kuuluu esittivät Lahden joulukylässä. Suomenkielistä versiota en onnistunut löytämään, joten kuuntelin englanninkielistä (Huron Carol).
Laulun kirjoittaja Jean de Brebeuf (1593-1649) oli oppinut ranskalainen jesujiittapappi, joka eli huron-intiaanien parissa 23 vuotta, opetteli heidän kielensä ja kirjoitti heille huron-kielisen katekismuksen ja kieliopin.
Jean de Brebeuf oli nähnyt usein painajaisunta kuolemasta polttoroviolla. Hänen painajaisensa toteutui, kun huronien viholliset, uuden maailman roomalaisiksi sanotut irokeesit hyökkäsivät siihen pieneen huronintiaanien kylään, jossa de Brebeuf asui. Joukko huroneja pääsi pakenemaan Quebecin kaupunkiin, jossa he lauloivat Jean de Brebeufin laulun ensi kerran. (Netistä)
Sitten oli Jars of Clayn joululevy Christmas Songs ja siltä erityisesti kappaleet (tuossa jouluntoivotuspostauksessakin ollut) God Rest Ye Merry Gentlemen ja Wonderful Christmastime jotka soivat tosi paljon.
Kolmantena Barlowgirlin Carol of the Bells. Tämän olen kuullut radiosta aiempina vuosina, mutta en onnistunut löytämään esittäjää kuin vasta tänä vuonna.
Neljäntenä Wes Kingin hieno versiosta kappaleesta: O Come, O Come Emmanuel.
Ei taida jäädä vain jouluun näiden kuunteleminen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti