Metsäpolulla tänään

Kevät on tullut nopeasti. Puissa on jo hiirenkorvat, metsässä on valkovuokkoja ja sinivuokkoja, vaikka äitienpäivään on vielä 2 viikkoa.

Kuvassa on Nemo-koiramme, joka täytti eilen 14 vuotta ja 6 kk. Nemolta leikattiin kuukausi sitten oikeasta silmästä pieni patti (joka ikävästi hankasi silmää) ja nyt silmä on taas niin hieno ja katse kirkas.

Kuvasin myös pienen oravan, joka pelkäsi kuollakseen koiriamme ja piteli niin sympaattisesti käpälälään oksasta kiinni. Koirat ei edes huomanneet oravaa :)

Pajunkissojakin kuvasin. En ole ennen ajatellut, mutta näyttävät ihan pieniltä kananpoikauntuvikoilta tuossa vaiheessaan.

Ihanaa kun kevät tulee, mutta jotenkin on aika surumielinen olo, ei oikein osaa nauttia kevään tulosta kuten pitäisi.

Kotikirkko

Tullut aina vain tärkeämmäksi.

Tämä on myös kuvani valokuvatorstain haasteeseen, jonka aiheena on pääsiäinen.

Höyhennystä

"Höyhennettiin" tyttöjen kanssa oksia tänään :) Huomenna sitten virpomaan...

Virpomisen historiaa: Virpominen on ortodoksinen perinne

Sunnuntaikävelyllä Pikkuvesijärvellä ja lähistöllä

Pikkuvesijärven sorsat ovat kokoontuneet siihen pieneen lampeen, jossa toimii vesiurut-suihkulähde kesäaikaan, ainoa sula paikka siellä. Ruokittiin niitä ja sorsien joukossa oli myös riitapukareita, jotka saivat riidan aikaan joka leipäpalasta.

Pikkuvesijärven lähellä on myös kisapuisto, jossa pelattiin Helsingin olympialaisten aikaan kolme olympiajalkapallo-ottelua, Lahti on siis olympiakaupunki myös :)

Alemmat kuvat ovat Vesijärveltä, yhdessä laivassa on vielä joulukoristeet, joulutähti pikanttina yksityiskohtana, vähän yksinäisenä siellä roikkuu.

Käytiin vielä Karirannan kahvilassa syömässä laskiaispullat.

Tanssi

Valokuvatorstain 315. haaste on Tanssi.

Viime kesänä talossa oli pihajuhlat, siellä tanssittiin :)

Runotorstaissa oli sama aihe. (En ole juuri kirjoitellut runoja, mutta kokeilin nyt tätäkin…)

TANSSI

Ei se ole niin helppo tanssia,
vaatii uskallusta heittäytyä tanssin pyörteeseen
iloita ja nauraa kuin pieni lapsi
riisua naamio ja antaa mennä
uskaltaa epäonnistua
tanssia vain koska tanssituttaa

Minua joku vieras pyysi tanssimaan,
kauhistutti
melkein kuin olisi pitänyt kiivetä Mount Everestille
harmitti,
mitä oikein pelkäsin
mitä minulle oli tapahtunut,
kun en enää tanssiakaan halunnut ja osannut

Jonakin päivänä vielä tanssin
uskallan heittäytyä tanssin pyörteeseen,
olla välittämättä ja ajattelematta mitään,
pyöriä vain kuin pieni lapsi

Inspiroitumista

Valokuvatorstain 312. haasteessa oli inspiraationa valokuva, jossa oli paljon värikkäitä palloja.

Vaikka olisi ollut hauska keskittyä moninaisiin väreihin, keskityin sen sijaan moninaisiin palloihin ja otin kuvan 70-luvulla rakennetun hissimme katosta, jossa on aika hauska kuvio. Hissiteema jatkui siis edelleen :)

Aika

Valokuvaustorstain 311. haasteena oli Aika.

Tällä viikolla kuvailin katunäkymiä Lahden torilla bussia odottaessa. Huomioni kiinnittyi vanhaan tummapukuiseen naiseen, joka käveli rollaattorin kanssa ylös kirkonmäkeä. Hän käveli hitaasti varjon puolella, ihmisiä kiirehti ohitse. Jotenkin siitä hitaasti kävelevästä ihmishahmosta ja kontrastista muuhun ympäröivään maailmaan välittyi aika, en nyt vain tiedä välittyykö se itse otetusta kuvasta ollenkaan.

En nyt ehtinyt muutakaan kuvata, joten laitan tämän kuvan haasteeseen. Visioin kyllä miten olisin voinut aikaa muuten kuvata, vanhoja kuvia kun en halunnut käyttää. Olisin varmaan kuvannut odotustilan, niissä aika oikein kiteytyy.