Viimeksi pari vuotta sitten käytiin, kovasti oli kaikenlaista uutta rakennusta ja tehty remonttia joka paikassa. Uuden ja varsin ankean näköisen kauppakeskuksen olivat rakentaneet, näytti lasiselta, mustalta, teräksiseltä ja aika luotaantyöntävältä.
Hyvinkäällä asuin nuoruuteni, muutin sinne 14-vuotiaana, en oikein koskaan kotiutunut koko kaupunkiin johtuen aika ikävästä alusta. Vaihdoin koulua ja tulin aika pahasti kiusatuksi ja syrjityksi sen aikaa kun olin siinä hyvinkääläisessä koulussa ja se jätti aika lähtemättömät jäljet ja pelot, joista en ole oikein vieläkään päässyt yli. Vaihdoin sitten takaisin Jokelan kouluun, jossa kävin yläasteen ja lukion. Parhaat muistot minulla Hyvinkäästä onkin sellaisena kuin se oli kun olin lapsi ja pyöräiltiin sinne äidin kanssa Jokelasta missä asuimme...Näissä muistoissa ja mielikuvissa Hyvinkää on aika unenomainen paikka ja sellaisena sen haluankin muistaa. Käytiin Sveitsin uimalassa ja Donnerin patsaalla/suihkulähteellä tuli leikittyä monet kerrat. Hyvinkää oli suuri kaupunki Jokelaan verrattuna.
Kaverin äiti oli töissä tarjoilijana Hopealyhdyssä. Miten hienolta työpaikalta se kuulostikaan lapsen mielessä, salaperäiseltä ja ihmeelliseltä. Vieläkin Hopealyhdyn kyltti on paikallaan. Hyvinkään keskustan arkkitehtuurissa parasta onkin juuri nuo pyöreäkulmaiset talot ja funkkisarkkitehtuuri.
Hyvinkäällä oli tänään yhden päivän juttu, ajattelin, että olisi ihan kiva, mutta olikin aika markkinahenkinen tapahtuma. Ihan kiva päivä kuitenkin. Paljon karanneita ilmapalloja :)
Heh, kylläpä me ollaankin samoilla paikkakunnilla asuttu. Harmi, jos sinulla on ollut ikäviä kokemuksia Hyvinkäällä olosta, koulukiusaaminen ei ole pikkujuttu ja vaikuttaa ihmiseen kauan.
VastaaPoistaItse en ensin Lahdesta Hyvinkäälle muuttaneena tykännyt paikkakunnan pienuudesta, palvelutarjonnasta ja rumasta keskustasta, mutta muutaman vuoden asumisen jälkeen pidin paikasta paljon. Tutustuin muutaman Hyvinkää-vuoden aikana paljon useampaan ihmiseen, mitä Lahdessa 12 vuoden aikana. Ja opin nauttimaan kaupungin lyhyistä etäisyyksistä ja keskikaupungin arkkitehtuurista. Kaupunki kasvoi omakotitaloasuma-alueilla valtavasti, mistä en pitänyt ollenkaan. Metsää kaadettiin paljon ja lähiluontoalueet pienenivät ja lipuivat kauemmaksi. Myös työpaikkojen vähäisyys tuntui olevan monen ihmisen ongelma.
Karanneet ilmapallot ovat kivoja =)
Palopurolla, Jokelassa, Hyvinkäällä, Lahdessa, Lauttasaaressa, Kilossa ja jälleen Lahdessa. Siellä kaikkialla olen asunut, näköjään sitä seuraa vanhempiensa, isovanhempiensa ja isoisovanhempiensa jalanjälkiä, koko suku aika pieneltä alueelta lähtöisin, Hämeestä ja Uudeltamaalta.
PoistaKiusaamisvaihe oli lyhyt periodi, kuukauden tai kaksi kesti. Koulu oli vain liian iso, minä itse 14-vuotias ja alkaneessa kuohuvassa murrosiässä. Kaikkein pahinta oli se kun minulle täysin tuntemattomat nuoret tulivat nimittelemään ja kun jouduin muutaman kerran väkivallan kohteeksi ollessani kaverin kanssa kaupungilla. Tuollainen spontaanin väkivallan kohtaaminen meni yli ymmärryksen ja jätti lähtemättömät pelot. Pienessä Jokelassa kasvaneena en ollut ajatellutkaan, että maailma voisi olla niin kovin julma, että joutuu hakatuksi yksin siitä syystä, että jotkut tahot ottavat silmätikukseen. Silloin karisi aika perusteellisesti sellainen perusluottamus ihmisyyteen. Syytän kyllä itseäni myös, väkivaltaa ei tietenkään oikeuta mikään, mutta jos olisin ollut sellainen normaali kiltti tyttö, niin sopeutumisessa ei ollut mitään ongelmia, mutta etsin hyväksyntää aivan vääristä ympyröistä. Olisipa ollut toisenlainen. Ylipäätään koko nuoruus tuntuu minusta kovin ahdistavalta ajanjaksolta
Kun palasin takaisin Jokelan kouluun (kävin Jokelassa koulussa Hyvinkäältä käsin Jokelassa) kaikki jatkui entisellään. mutta se lyhytkin aika antoi jätti leimansa, niin että ei koskaan oikein kotiutunut Hyvinkäälle, siellä kuitenkin asuttiin kymmenisen vuotta. Tykkään kyllä Hyvinkäästä muuten tuollaisena pikkukaupunkina kuin se on, äidinpuoleinen sukuni on kokonaan sieltä, joten voi sanoa, että puolet juurista on siellä. Ja Hyvinkäällä on monia hienoja paikkoja, joissa haluaisin mennä vielä käymään ja ylipäätään tonkia Hyvinkään juuriani vähän tarkemmin.
Tästä omasta ikävästä kokemuksesta johtuen, tykkään että pienempi koulu on lapselle parempi kuin suuri. Pienissäkin kouluissa on kiusaamista, mutta oppilaat eivät samalla tavalla huku sinne massaan ja ole tulematta kuulluiksi kuin isoissa kouluissa, joissa oikein kukaan ei tunnu välittävän. Tosin ajat varmaan tässä suhteessa muuttuneet.
Niin ja kiva, että opit tykkäämään Hyvinkään keskustasta, onhan Hyvinkään keskustassa tosi paljon sellaista rumaa 70-80-luvun arkkitehtuuria (kirjastotalot, Jussintorit sun muut, eilenkin katsottiin että ihan näyttää kuin entiseltä Neuvostoliitolta), mutta onneksi näitä vanhoja funkkisrakennuksiakin + Villatehtaan rakennukset on ymmärretty säilyttää ja asemalta katsottuna Hyvinkään keskusta näyttää siltä kuin se on aina näyttänyt.
PoistaHyvinkäälle varmaan muutetaan juuri pääkaupunkiseudulta pääkaupunkiseudun kalleutta pakoon, eipä ihme että uusia omakotitaloja nousee kuin sieniä sateella ja kaupunki laajentuu. Varmaan siksi tuollainen iso kauppakeskuskin sitten rakennettiin, vähän nätimmän olisivat voineet siitä tehdä. Miten tämä EU-ajan arkkitehtuuri onkin niin kovin kylmää ja kalsaa...