Koirat nauttii kun taas on kesä ja olen iloinen jokaisesta kesästä, jonka 13-vuotias koiravanhuksemme Nemo saa vielä viettää. 3 vuotta sitten näihin samoihin aikoihin Nemo sairastui vakavasti, mutta onneksi toipui sairaudesta ja saimme vielä näin monta lisävuotta. Mitä vanhemmaksi koira tulee, sitä enemmän joutuu työstämään sitä, että joutuu myös luopumaan koirasta, ehkä sen pitääkin mennä niin...naapurissa tosin tepastelee maailman pirtein koira, jolla on ikää jo 16 vuotta.
Keväällä Nemo innostuu taas laiduntamaan kuin paraskin lehmä :) ja se ei välttämättä tee vatsalle hyvää, vähän oli ongelmia siitä viime päivinä ja Nemo paastosi pari päivää, mutta nyt ruoka maistuu taas. Neollekin kuuluu ihan hyvää, pentuna murtunut tassu tosin vaivaa silloin jos juoksee ihan hullun lailla metsässä ja ei saisikaan kovasti rasittaa jalkaansa. Muuten Neo on vieläkin aika pentu vielä (vaikka on jo 2,5 vuotias) ja etenkin ulkona aika rasittava, sisällä on perheen kesken mukava ja kiltti sisä- ja sylikoira.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti