Ukkosta sittenkin

Eilen se tuli tännekin, vähän yllättäen, säätiedotuksissa päivää aikaisemmin luvattiin myrskyjä ihan muualle. Myrskyrintama tuli Tallinnasta ja ylitti Suomenlahden suurella nopeudella, lehdessä haastateltiin erästä Suomenlinnassa asuvaa, joka kertoi, että koskaan ennen hän ei ollut nähnyt myrskyn nousevan Suomenlahdelta niin nopeasti. Myrsky jyräsi yli Helsingin ja ylsi tänne asti.

Olin lähdössä koiran kanssa ulos iltayhdeksän jälkeen, mies oli tutkaillut netistä sade- ja ukkostutkaa ja sanoi, että kauaksi ei kannata lähteä, ei tosin ollut aikomustakaan...Kävin lähikaupassa ja näin eteläisen taivaan olevan jo aika tummanharmaa, valo oli niukkaa ja kelmeänkeltaisenoranssia. Lähdin kotia kohti ja näin, että tumma pilvirintama horisontissa takanani jyrisi, jylisi ja välkehti, se oli aika hurjan näköistä. Kotiovemme luona tuli valtava tuulenpuuska, tuuli taivutti ja keinutti puita hurjasti, pihavalotkin sammuivat äkisti, en ollut löytää ulko-oven avaimia, olin helpottunut kun pääsin rappukäytävään.

Kotona valot välkehtivät, mutta sähkökatkoa ei kuitenkaan tullut. Ihailimme salamointia, joka jatkui pitkään. Salamat repivät taivaankantta, kuvasin niitä ja pariin kuvaan onnistuin lopulta saamaan salaman, niin vähän olen niitä kuvannut, että en ollut oikein harjaantunut niiden kuvaamiseen. Mutta eilen niistä olisi saanut upeita kuvia.