Aku Ankat ovat suosikkeja, niihin hän syventyy tarkkaan, katsoo joka kuvan. Näyttää kuin hän jo osaisi lukea, vaikka ei vielä osaakaan.
tiistai 28. syyskuuta 2010
Iltapäivisin
5-vuotias on tullut hoidosta, koululaiset tulleet jo aiemmin, mieskin joskus tullut jo töistä. Kuopus syö välipalaa, juo kaakaota ja syö neliskanttista leipää (hänen oma ilmauksensa), joskus hän haluaa leivän kuudella kurkkuviipalella ja joskus makkaralla, joskus haluaa vain tavallisen neliskanttisen leivän, paahdettuna ei kelpaa. Kaakaon (tai kaukaon kuten hänellä on ollut tapana sanoa siitä lähtien kun oppi puhumaan) tulee olla lämmintä, kylmä ei kelpaa.
Aku Ankat ovat suosikkeja, niihin hän syventyy tarkkaan, katsoo joka kuvan. Näyttää kuin hän jo osaisi lukea, vaikka ei vielä osaakaan.
Aku Ankat ovat suosikkeja, niihin hän syventyy tarkkaan, katsoo joka kuvan. Näyttää kuin hän jo osaisi lukea, vaikka ei vielä osaakaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Lukusilla..:-)
VastaaPoistaSoma tuokiokuva.
VastaaPoistaMeillä on tallessa vaikka miten paljon Akkiksia ja muita sarjakuvalehtiä. Muuttovaiheessa olemme kaikenlaisten "muistojen" kanssa helisemässä ja kahisemassa! En ajattele pidemmälle....
Kaunis lehtikuva; kauniita lehtiä, joita ei tarvitse tallettaa eikä viedä paperinkeräykseen.
Toki saa tallettaa ja prässätä ja tehdä kortteja ja tauluja tms. :)
Krisse: Tuollainen sitä lapsena itsekin oli, nenä aina kiinni Aku Ankassa, jotkut asiat vain pysyvät :)
VastaaPoistaNurkkalintu: Meillä on myös paljon Akkareita, ihan liikaakin, olen kerännyt niitä kahteen laatikkoon, mutta silti ne aina valtautuvat sieltä muihin huoneisiin, kun kaikki 3 lasta niitä lukevat. Ja osa on minun vanhoja Aku Ankkojani 70-luvulta, heitän kyllä kannettomia ja repaleisia aina välillä pois, mutta joku fiksumpi järjestys tähän akkariasiaan pitäisi saada.
Muita sarjakuvia olisi myös kiva saada kuten Tinttejä, Lucky Lukeja ja Asterixeja, meillä vain muutamia, kirjastosta niitä ahkerasti lainataan ja nekin sellaisia, että pitävät pintansa sukupolvelta toiselle ja itsekin tykkään edelleen välillä niitä lukea ja Aku Ankkoja myös :) Monet naurut on naurettu.